Silikoniortoosit varpaiden virheasentoihin

Yksi jalkaterapian keino korjaamaan varpaiden virheasentoja, suojaamaan ihoa ja keventämään painekohtia on yksilöllisesti tehdyt silikoniortoosit. Silikoniortooseja voidaan tehdä seuraaviin ongelmiin:

• Oikaisemaan 1- ja 5-varpaiden vaivaisenluuta
• Vasaravarpaiden, alle tai ylös kääntyneiden sekä kiertyneiden varpaiden oikaisuun
• Leikkauksen jälkeinen hoito immobilisoimalla varvas
• Tasaamaan eripituisia varpaita
• Painehaava/alkavan painehaavan kevennys
• Ihon suojaus hankaukselta ja känsien ja kovettumien syntymisen estäminen
• Varvastäyte täyttämään amputoitua varvasta

Valmistus

Silikoniortoosit tehdään aina yksilöllisesti vastaanotolla. Materiaalina voidaan käyttää joko kiinteää silikoni massaa tai nestemäistä massaa. Nestemäistä massaa käytetään yleensä nauhasilikonien teossa. Nauhasilikoneista tehdään monesti monen varpaan oikaisija, jos asiakkaalla on vasaravarpaat.

Käyttö ja huolto

Silikoniortoosi suoristamaan vaivaisenluuta

Valmiin silikoniortoosin voi ottaa käyttöön 24h valmistuksen jälkeen. Aluksi silikoniortoosia tulee käyttää vain lyhyitä aikoja ja pikkuhiljaa lisätä käyttöaikaa. Silikoniortoosia voi käyttää vain silloin kun on sukka jalassa ja yöllä sitä ei tarvitse käyttää. Mitä enemmän silikoniortoosia käyttää, sen paremman hoitovasteen siitä saa. Tämän takia silikonia tulisi pitää mahdollisimman usein, mieluiten päivittäin, aina kun on jaloilla. Ortoosia voi pestä haalealla vedellä ja saippualla ja sen käyttöikä on melko pitkä, jos sitä huoltaa oikein.

Oikein käytettynä silikoniortoosi on edullinen ja kustannustehokas apu erilaisiin virheasentoihin. Kun asiakas sitoutuu varvasortoosien käyttöön, niillä voidaan ehkäistä parhaimmillaan varpaiden amputointi tai muu leikkaushoito.




Kiitos, kun luit kirjoitukseni! Käy myös katsomassa FB-sivuni Jalkaterapeutti Reetta Jauhiainen ja ota sivuni seurantaan!

Millainen on hyvä lapsen kenkä?

Moikka!


Tänään ajattelin kirjoittaa teille asiasta, joka on lähellä minun sydäntäni eli lasten kenkien valinta. Minulla on itselläni 3- ja 1- vuotiaat lapset ja heidän kauttaan olen törmännyt erittäin haastavaan asiaan, nimittäin sopivien kenkien löytäminen! Tunnetusti lasten jalat kasvavat hurjaa vauhtia. Yleensä jalat kasvavat sykäyksittäin. Eli vaikka olisit kuukausi sitten ostanut sopivat kengät lapsellesi ne voivatkin olla kuukauden käytön jälkeen pienet, jos kohdalle osuu kasvupyrähdys! Tämän takia olisi tärkeää vähintään 3kk välein tarkistaa kenkien sopivuus. Mutta miten?

Jalkaterän mittaus

Kaikista varmin tapa mitata jalan pituus ja valita sopiva kenkä, on piirtää jalan kuvio paperiin ja mitata piirroksesta jalan pituus. Alla kerron kohta kohdalta ohjeet:

• Tarvitset kynää, paperia, mittanauhan/viivottimen ja paljain varpain olevan lapsen.
• Pyydä lapsi seisomaan paperin päälle. On tärkeää, että lapsi seisoo, koska silloin jalalle kohdistuu painoa ja jalka on oikean kokoinen. Jos mittauksen tekee lapsen istuessa, jalka ei kuormitu ja on huomattavasti pienempi kuin ilman kehonpainoa. Lapsen tulisi seistä paino molemmilla jaloilla.

• Piirrä molempien jalkojen ääriviivat. Pidä kynää hiukan viistossa, jotta rajat olisivat mahdollisimman tarkat.

• Kun piirrokset ovat valmiit, lisää varpaiden eteen 17mm lisätilaa piirtämällä.

• Leikkaa jalkaterän kuvio ja mallaa lapsen kengissä oleviin pohjallisiin.

Piirroksen voi myös mitata ja verrata mittaa pohjalliseen.

Riittävä kasvuvara

Jätä 1cm tilaa kantapään kohdalle

• Kengät ovat sopivat, kun varpaiden edessä on 17-12mm käyntivaraa, talvikengissä 20mm-15mm.

Toinen tapa:

1. Piirrä lapsen jalka edellisen ohjeen mukaan paperiin.
2. Mittaa piirroksen jalan pituus pisimmän jalan mukaan.
3. Lisää mittaan 17mm.
4. Ota lapsen kengästä pohjallinen irti ja mittaa pohjallinen jättäen kantapään reunaan 1cm tilaa.
5. Kenkä on sopiva jos käyntivaraa on 17mm-12mm, talvikengässä 20mm-15mm.

Näistä mittaustavoista ensimmäinen esimerkki on aloittelevalle mittaajalle varmempi tapa saada mittaus oikein.

Minkälainen on hyvä kenkä lapselle?

Seuraavaksi kerron hyvän kengän ominaisuuksia, mitkä tulisi ottaa huomioon, kun valitaan lapselle kenkää. Nämä ominaisuudet tulisi olla niissä kengissä mitä käytetään eniten. Juhlakengät ja vähällä käytöllä olevat kengät ovat erikseen. Toki niidenkin tulee olla oikean kokoiset (katso yllä).

Joustavuus

Lapsen kengän tulisi olla kiertolöysä eli kengän tulisi joustaa, kun sitä taivutetaan kengän etuosasta  sekä keskeltä niin kuin tiskirättiä. Varsinkin mitä pienempi lapsi ja niin sanottujen käyttökenkien tulisi olla mahdollisimman joustavat. Näin jalkaterän ja nilkan lihakset pääsevät toimimaan oikealla tavalla ja jalkaterän ja nilkan lihakset vahvistuvat. Lapsen onkin hyvä olla mahdollisimman paljon paljain varpain ja erilaisissa maastoissa. Näin jalkojen lihakset pääsevät kehittymään ja ehkäistään erilaisten jalkojen virheasentojen syntyminen. Joustavuutta pitäisi olla myös talvikengissä.

Etuosan tulee joustaa

Kenkää tulee voida vääntää kuin tiskirättiä

Riittävä tila varpaille

Varpailla pitäisi olla sopivasti tilaa liikkua sekä leveys että pystysuunnassa. Monet kengät kapenevat kärkeä kohti, mutta lasten kengissä kärjen tulisi olla mahdollisimman tilava ja pyöreä. Lapsilla on melko leveä jalan etuosa ja varpailla pitää olla tilaa. Liian pieni kärkitila voi aiheuttaa iho- ja kynsimuutoksia sekä pidemmällä aikavälillä vaivaisenluun I- tai V-varpaisiin.

Riittävästi tilaa varpaille eikä etuosa kapene liikaa

Tukeva kantakappi ja suora lesti

Kengässä on kantapään kohdalla melko kova kantakappi. Tämän olisi tärkeää olla tukeva, jotta lapsen jalka pysyisi kengässä eikä liikkuisi liikaa edes takaisin. Kengän lestin tulisi myös olla suora. Eli kun kenkää katsoo pohjapuolelta se on suht suora eikä jalan etuosa käänny minnekään suuntaan esimerkiksi banaanin muotoisesti. Käyrä lesti ohjaa jalan suuntaa väärin kävellessä.

Kiinnitys

Kengissä tulisi olla joko tarra- tai nauhakiinnitys. Näin kenkää voi kiristää sopivan kokoisesti jotta kenkä pysyy hyvin jalassa eikä jalka pääse liikkumaan kengän sisällä liikaa edes-takaisin.

Kengän sisäpohjallinen

Pohjallisen tulisi olla suora, eikä siinä saa olla mitään tukia. Esimerkiksi pitkittäiskaaren tukea tms. Tuet passivoittavat jalan omat lihakset eivätkä lihakset näin ollen pääse vahvistumaan. Erikseen on ammattilaisen tekemät pohjalliset, jotka on katsottu aina tarpeen mukaan. Sisäpohjallisen olisi myös hyvä olla irrotettava, jotta sitä voi mitata ja tarvittaessa tuulettaa.

Suora ja tueton pohjallinen. Talvikengässä on hyvä olla lämminpohjallinen.

Ulkopohja

Pohjassa ei saa olla korkoa ja pohjan tulisi sivusta katsottaen olla suora. Joissain kengissä pohja kaartuu ylöspäin ja tämä ohjaa jalkoja virheelliseen kävelyyn ja passivoittaa jalan lihaksia.

Suora ja koroton ulkopohja.

Hyväksi todettuja merkkejä

Tällä hetkellä parhaimmat kengät olen löytänyt Superfitiltä. Niissä täyttyy hyvän kengän kriteerit. Myös muutamat Vikingin kengät ovat olleen hyviä mutta osa Vikingin kengistä ovat olleet todella jäykkiä. Myös suomalaiset Feelmax kengät on suunniteltu näiden kriteerien mukaisesti, mutta minulla ei ole niistä itselläni henkilökohtaista kokemusta. Kenkiä ostaessa tärkeintä on kokeilla ja väännellä rohkeasti eri kenkiä merkistä välittämättä, nimittäin välillä saattaa yllättyä.








Siinä oli pähkinänkuoressa lasten jalkojen mittaus ja lapsen hyvän kengän kriteerit! Nyt malliesimerkkinä oli talvikenkä, mutta samat kriteerit pätee myös muina vuodenaikoina. Kiitos, kun luit kirjoitukseni! Käy myös katsomassa FB-sivuni Jalkaterapeutti Reetta Jauhiainen ja ota sivuni seurantaan!

Nivelrikko alaraajoissa

Moikka!

Tänään kirjoitan alaraajojen nivelrikoista ja mitä jalkaterapeutti voi asialle tehdä.

Mikä on nivelrikko?

Nivelrikossa vastakkain olevien luiden välinen nivelrako on pienentynyt. Tästä seuraa se, että ajan kuluessa ja rasituksen säilyessä samana, rako vain pienenee ja vastakkain olevat luut alkavat hankaamaan toisiinsa. Pikkuhiljaa luiden rustopinta kuluu rikki ja nivel tulee kipeäksi.

Alaraajojen nivelrikolla tarkoitetaan nivelrikkoa, joka kohdistuu alaraajoissa oleviin niveliin. Eli lonkan, polven, nilkan tai jalkaterän alueen nivelrikko. Yleensä nivelrikon oireet alkavat nivelen kipuiluna, mutta kipu hellittää kuitenkin levossa. Pikku hiljaa, jos rasitus säilyy samana, nivelrikko pahenee ja kipu kroonistuu. Oireina on yleensä jatkuvaa kipua ja nivelen turvotusta. Nivelen liikeradat ovat yleensä myös rajoittuneet eikä nivel liiku enää niin paljoa kuin sen olisi mahdollista.

(kuvan lähde: https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/nivelrikkoklinikka/nivelrikko-polvessa)

Mitkä tekijät altistavat nivelrikolle?

Nivelrikolle altistavat seuraavat tekijät

Toistuvat liikeradat ja fyysinen rasitus

Kun niveleen kohdistuu jatkuvasti sama rasitus, se alkaa kulua. Varsinkin mitä fyysisesti raskaampi työ tai harrastus on, sitä kovemmalle rasitukselle nivelet joutuvat. Huonot jalkineet voivat myös edesauttaa nivelrikon syntyä.

Sisäiset tekijät

Korkea ikä, naissukupuoli, ylipaino, rakenteelliset epämuodostumat tai kehityshäiriöt altistavat nivelrikolle. Varsinkin synnyttäneillä naisilla nivelrikon riski kasvaa, koska raskausaikana raskaushormonit löysentävät niveliä.

Vammat

Niveleen kohdistuneet vammat ja traumat altistavat myös nivelrikolle.

Alaraajan linjausmuutokset

Tämä tarkoittaa sitä, jos alaraajoissa on pihtipolvet tai länkisääret (polven valgus- tai varusasento) tai nilkan/jalkaterän asento on muuttunut, niveleen kohdistuu epäedullinen rasitus ja pitkänajan kuluessa niveleen voi syntyä nivelrikko.

Jalkaterapian hoitokeinot

Jalkaterapeutin hoitomenetelmät ovat konservatiivisia eivätkä ne poista nivelrikkoa. Hoidon avulla voidaan saada kipu hallintaan sekä lievittymään. Tärkeää nivelrikon hoidossa on myös, että liikunta- ja toimintakyky säilyy, jotta asiakas vois jatkaa normaalia arkeaan ja mahdollisia harrastuksiaan.

Liikunta ja painonhallinta

Nivelrikon hoidossa on tärkeää jatkaa liikuntaa kivun rajoissa. Liikkeessä nivelissä oleva nivelneste pääsee liikkeelle ja se voitelee nivelpintoja. Näin ollen liike on lääke.  Jalkaterapeutti voi tehdä yksilöllisen harjoitusohjelman, johon voi sisältyä lihaskuntoa parantavia/ylläpitäviä liikkeitä sekä kehonhuoltoa, kuten venyttelyä. Jalkaterapeutti ohjeistaa tekemään liikkeet oikeaoppisesti, jotta liikeradat ovat oikeat eikä niveliin synny enempää vaurioita. Muita hyviä liikuntamuotoja on uinti, pyöräily ja reipas kävely. Edellä mainitut lajit ovat nivelystävällisiä lajeja, koska niissä niveliin ei aiheutu kovaa iskumaista rasitusta.

Painonhallinta on myös tärkeää nivelrikon hoidossa, koska mitä enemmän painoa, sen enemmän rasitusta niveliin kohdistuu.

Pohjalliset ja kengät

Polven nivelrikon hoidossa kengän olisi hyvä olla mahdollisimman joustava ja ohutpohjainen tai  keinupohjakenkä. Hyviä kenkiä on esimerkiksi kevytjalkineet. Kun kenkä on mahdollisimman joustava ja kevytpohjainen, jalan oma iskunvaimennus pääsee toimimaan oikealla tavalla ja kävelyssä aiheutuva rasitus pienenee. Polven nivelrikko voi johtua monesti vääristä alaraajojen linjauksista, joten pohjallisista voi olla monesti hyötyä ohjaamaan askellusta oikeaan suuntaan. Mutta pohjalliset eivät yksinään riitä ja pohjallisten lisäksi pitää voimistaa jalkaterän ja alaraajojen lihaksia, jotta alaraajojen linjaukset suorenisivat. Myös kävelyohjauksesta, jossa opetellaan oikeanlainen askeleen rullaus, on hyötyä alaraajojen oikeanlaisen linjauksen hahmottamisessa.

Nilkan ja jalkateränalueen nivelrikon hoidossa on taas tärkeää vakauttaa nivel ja silloin hoitona tulisi käyttää mahdollisimman jäykkäpohjaista pohjallista tai kenkää. Nilkan liike tulee kuitenkin säilyä, jotta kävely on mahdollista.

Fysikaaliset hoitokeinot

Kipeisiin niveliin voidaan myös tehdä erilaisia laitehoitoja. Esimerkiksi ultraääni tai kylmä/kuuma-hoito voi olla apuna kipuun ja turvotukseen.

Yllä olevilla keinoilla jalkaterapeutti voi auttaa nivelrikon hoidossa. Jalkaterapeutti ei kuitenkaan voi diagnosoida nivelrikkoa, vaan sen tekee lääkäri. Lääkäri voi erilaisilla kuvantamismenetelmillä selvittää nivelrikon laajuuden ja laadun ja sen perusteella määrätä lääkitystä tai leikkaushoitoa.

Kiitos, kun luit tekstini! Lähteenä käytin kirjaa: Jalkaterveys 2016, tekijöinä Minna Stolt, Anne Flink, Riitta Saarikoski ja Petri Väyrynen. Lähteenä oli myös omat kokemukseni ja tietoni aiheesta.